torstai 4. lokakuuta 2012

Mejää ja juoksuja

Olen nyt taas innostunut tekemään mejä-jälkiä kera luokkatoverini Janitan ja hollanninpaimenkoiransa Sonyn. Impi osoitti hyvää kehitystä jäljenajossa tuossa alkusyksystä, joskin silloin tehtiin tosi tuoreilla jäljillä ja niinpä nyt on ollut hyvä tilaisuus testata kuinka tyttö toimii, kun jäljelle annetaan lisää aikaa vanheta ja pituutta lisätään.
Jälleen keväistä kuvamateriaalia. 

Olen nyt tehnyt 500-700 metrin pituisia, noin vuorokauden ikäisiä jälkiä. Olosuhteet ovat olleet melko vaihtelevat, erityisesti mitä tuuleen tulee ja maa puolestaan on ollut tasaisen kosteaa. Impi on nyt sukeutunut varsin ilmavainuiseksi koiraksi ja se näkyy erityisesti siinä, että pienikin sivutuuli siirtää Impin jäljestyskohtaa metrillä parilla sivuun jäljestä ja jonkin verran se tapaa tehdä tarkistuskäyntejä. Uudeksi ongelmaksi on tullut kulmamakaukset, joihin tullaan yleensä hieman kaarrelleen ja niistä lähdöt saattavat suuntautua jo ajetulle jälkiosuudelle, ellen estä sitä menemästä. Makaukset se kyllä merkkaa ihan kiitettävästi, mikäli ei oikaise kulmaa kiirehtiessään makaukselle.
Uskon, että parin viime jäljen suorittamisessa ongelmana on ollut myös Impin alkava juoksu, joka on tehnyt siitä hieman hätäisen ja huolimattoman ja päätinkin, että se saa nyt levähtää jälkihommista kunnes pahimmasta on päästy, jospa silloin sen ajatuskin pysyisi paremmin kasassa. Sillä välin keskityn treenaamaan Hamua, joka on, myönnettäköön, jäänyt nyt paitsioon mejän harjoittelun suhteen.

Hamu on muuten ollut kyllä reippaasti mukana treeneissä ja olin tänään havaitsevinani sen tokoliikkeissä kehittymistä. Se on alkanut käyttää takaosaansa paremmin ja muutenkin se toimii jotenkin hieman paremmalla vireellä. Ja tietysti nyt, kun olen päättänyt luopua tokon harrastamisesta ainakin kilpailuorientoitumisen osalta. Parempi olla ottamatta asian suhteen turhaa stressiä.

Taro puolestaan on taas kaikissa ruumiin ja sielunsa voimissa, eikä epämääräistä onnuskelua ole enää ollut. Näinpä uskalsin ottaa sen taas agilityä harjoittelemaan koulun jälkeen. Tarkoitus oli jatkaa keppitreeniä, siitä mihin viimeksi jäätiin. Olemme nyt pysyvästi päässeet eroon kuudennesta verkosta, joten enää poistettavia on viisi. Tänään onnistuimme saamaan muutaman suorituksen neljällä ja "puolella" verkolla, mutta toistoja tarvitaan vielä aika lailla. Vähän kehitystä kuitenkin oli havaittavissa :)
Erityistä mielihyvää sain siitä, että Taro on alkanut kuuntelemaan myös minun ohjeitani, sen sijaan että karkaisi ensi töikseen targetille. Työvoitto, ettenkö sanoisi! :)Kyllä siitä vielä hieno peli tulee, kunhan jaksetaan aktiivisesti treenailla.

1 kommentti:

  1. Onpa hieno tarkennus tuonne taustan soramaahan tuossa kuvassa :)

    VastaaPoista