Koska Impi pääsi tänään kevään viimeisen kerran vesijuoksumatolle, vapautin sen kerrankin hakutreeneistä ja nappasin Taron mukaan harjoituksiin.
Taro teki kolme hakua, joista ensimmäinen tehtiin niin, että Taro sai nähdä puolimatkaan maalimiehen piiloutumisen. Ei siinä kauan nokka tuhissut kun Taro oli löytänyt jo maalimiehen. Kokeiltiin samalla ensimmäistä kertaa yhdistää ilmaisu hakuun ja sehän onnistui mainiolla menestyksellä. Tarolla tosin haukku on vähän sellaista huutavaa ja epätasaista vielä tässä vaiheessa, mutta muuten ok.
Toinen pisto tehtiin sitten niin, että Taro näki vain suunnan jonne maalimies piiloutui. Vielä itse varsin kokemattomana lähettäjänä valitsin lähestyspaikan vähän huonosti ja Taro ei alkuun saanut vainua. Kun sitten saatiin taas mieli tyyntymään ja keskittymiskyky kohdilleen, juoksi se suorilta maalimiehen luo. Jälleen saatiin ilmaisu mukaan.
Kolmas pisto tehtiin samoin kuin toinen, eli Taro sai vain nähdä suunnan mihin maalimies lähti. Nyt saatiin lähetyspaikkakin valittua hyvin ja Tarolla ei ollut mitään ongelmia maalimiehen löytämisessä. Hyvä ilmaisu tuli tähänkin eli kaikenkaikkiaan olen oikein tyytyväinen Taron suorituksiin!
Ainoa asia johon voisi kiinnittää huomiota on se, että Taro saattaa välillä innostuessaan ruveta haukkumaan jo hakuvaiheessa, mutta luulisin että tuo lähtee rutiinin kanssa pois :) Taron käytös maalimiehen luona on suorastaan koomista kun se ei meinaa millään pysyä housuissaan ja menee kuin väkkärä häntäänsä hieluttaen. Etenkin kun kaikki tämä yhdistyy vielä ulvomisen sekaiseen iloisee haukkuun, niin siinä on maalimiehellä naurussa pitelemistä :D
Palatakseni tuohon alussa mainittuun vesijuoksumattoon, niin Impi meni ihan hyvällä rutiinilla, mitä nyt läsnäolevien henkilöiden jäätelönsyönti ehkä vähän häiritsi sen keskittymistä. Ravissa saattoi huomata hieman jäykkyyttä takaosassa. Ei varmaan tekisi pahaa jos saisi sen käymään hierojalla, mutta katsotaan kunhan tuet taas tulee. Pitäisi varmaan mennä itse hierojakurssille, että osaisi edes vähän itse näperrellä.
Hamu alkaa olla jo oma pirteä itsensä. Ollaan himmailtu tänäänkin ja yritetään nyt ainakin viikko olla niin, ettei hirmuisesti tulisi suurta rasitusta. Normaaliin lenkitykseen ruvetaan kuitenkin lähipäivinä palaamaan. Turvotus Hamun kaulassakin on jo pienentynyt ja odotan sen lähtevän huomisen aikana pois, mikäli kehitys pysyy samantahtisena kuin tähänkin asti. Eli säikähdyksellä selvittiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti