Meillä on nyt varsinainen hormoonipesäke tämä talous. Taro on tärppipäivillä juoksunsa suhteen ja naapurin leikattu Rami on nyt neidin märkä uni. Ei meinannut yhteisestä iltalenkistä tulla yhtikäs mitään, kiitos kiihkeiden nylkytysyritysten. Toivotontahan touhu oli, onhan Rami kaksi numeroa liian iso kaveri Tarolle, ja kuten sanottu se on leikattu. Mutta Taroa moiset seikat eivät haitanneet. Se tarjoili itseään ilman häveliäsyyden häivääkään. Kun siitä touhusta sitten ei mitään tullut, niin Taro alkoi sitten tuskiensa lievitykseksi nylkyttämään puolestaan Hamua, jonka tosin tomerasti kielsin ja nyt nuori neiti nukkuu sohvalla varsin tyynesti.
Impi puolestaan kyseiseltä lenkiltä kotiutumisen jälkeen ja yhä tälläkin hetkellä, nuohoaa pitkin taloa ja vikisee vaimeasti. Se on myllällyt kaikki pedit ympäri, tutkinut jokaisen lelun, luun ja tarkistan joka huoneen vessan mukaanlukien kolmeen kertaan etsien pentujaan. Hamu ei ilmeisesti enää kuuluu pentuihin, sen huomionhakuyritykset saavat Impiltä osakseen vain tylyn mulkaisun etsintöjen jatkuessa. Ja auta armias, kun joku erehtyy vinkauttamaan vinkulelua. Toivottavasti se rauhoittuu pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti