Aamulla kun herätyskello pauhasi kello 3.45, en ollut uskoa itseäni, kun pilkkopimeässä aloin laittaa eväitä valmiiksi ja kerätä kamppeitani. Matka kohti Fagervikiä alkoi. En tiennyt mitä päivältä odottaa, eihän minulla ole ennen tätä moisesta kokemuksia. Mutta urheasti vain matkaan.
Kuten perinteistä on, en tietenkään päässyt eksymättä perille, joskin luojan kiitos se ei tällä kertaa ollut minun mokani. Minulle kun oli ilmoitettu, että risteykseen, josta tulisi kääntyä laitettaisiin kynttilä merkiksi palamaan ja sitähän ei tietenkään ollut. No, ei siinä mitään, menin sitten edes takaisin pikin Fagervikintietä ja törmäsin sitten toiseen eksyneeseen osaanottajaan. Hetken ehdimme siinä pähkäillä, että miten ihmeessä löytäisimme pimeässä perille, mutta onneksi paikalle sattui autollinen tuomareita, jotka näyttivät oikean reitin.
Siinä sitten selviteltiin jokunen tovi papereita, osallistumismaksuja, tuomareita ja maastoja ja noin puoli seitsemän aikaan piti ylituomarimme Matti Kare lyhyen selvityksen säännöistä, jonka jälkeen suunnattiin kohti koemaastoja. Koiria kokeeseen osallistui uljaat yhdeksän, joista viisi bassetteja (2 petitiä ja 3 bretagnea). Basseteista neljä oli täysin nooviseja, Taro mukaan lukien. Taron maastoa arvottiin tuomaroimaan Hans "Hasse" Sandberg. Ihmettelen miehen kärsivällisyyttä, kun pommitin kysymyksiä toisen perään ja sainkin hyvän ja vastauksen melkolailla kaikkiin kysymyksiini.
Kun varsinaiselle koepaikalle päästiin, alkoi sitten itse koe. Koira pääsettiin irti ja siirryttiin hetken päästä autolta maastoon. En ole ennen huomannut Taron metsäliikennihdässä minkäänlaista tarkoitusta ja järjestelmällisyyttä, mutta tuomarimme ystävällisen selostuksen jälkeen, huomasin, että Taro tosiaan teki ns. "pistoja" maastoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se meni etsimään jälkiä lähialueelta ja palasi noin. 5-10 minuutin päästä takaisin suunnilleen samasta kohdasta luoksemme (tässä vaiheessa sain kuulla, että tämä on kuulemma yleistä basseteille ajokokeissa). Hakuyrityksistä huolimatta se ei löytänyt mitään jahdattavaa eli tehnyt ns. "ylösottoa" eli saanut jänistä liikkeelle (ilmeisesti niitä ei ollut lähistöllä).
Aivan hiljaisena Taro ei kuitenkaan pysynyt ensimmäisessä hakuerässä. Lähistöllä oli ilmeisesti hirvi. Taro haukkui pari minuuttia paikallaan ja tuli sitten epäilevän näköisenä luoksemme. Hirvi lähti ilmeisesti liikkeelle ja hetken päästä kuului hirvikoiran haukku ja kaksi laukausta. Ainakin hirviseura hyötyi Taron touhuilusta. Jatkettiin matkaa ja alettiin toinen hakuerä (yhden hakuerän pituus on max. 2 tuntia). Ihan kommelluksitta ei siitäkään selvitty. Taro lähti taas hakemaan ihan hyvin, mutta parin piston jälkeen paikalle tuli labradori. Vaihdettiin jälleen paikkaa, tällä kertaa autolla. Onni ei käynyt tälläkään kertaa ja toinenkin hakuerä päättyi ajotta.
Pisteitä saatiin siis vain hausta (3,5) ja tottelevaisuudesta(4). Pisteitä yhteensä siis 7,5 ja tulokseksi AVO-O. Arviointipaperissa myös seuraavat kommentit: (Kohdassa "Kokeen tapahtumat:") "Haku ripeää ja riittävän laajaa. Hyvästä hausta huolimatta ei ylösottoa. Tottelevainen koira" ja: (Kohdassa "Koiran suhtautuminen hirvieläimiin:") "Parin minuutin seisontahaukku, lopetti itsenäisesti". Lisäksi, koska koe oli Bassettien Cupin osakilpailu Taro palkittiin sijalla 4/5 rusetilla.
Olen päivään varsin tyytyväinen, vaikka se ei kaikinpuolin ihan Taromaisesti käyttäytynytkään. Se selittynee monella tekijällä, kuten vieraalla maastolla, tutkapannalla (joka oli kaikenlisäksi liian iso) ja uusilla ihmisillä, joten suoritus oli siihen nähden mainio. Lisäksi nyt olen hieman viisaampi ja ymmärrän paremmin mitä termit tarkoittavat. Nyt pystyn myös paremmin harjoittelemaan koiran kanssa, kun tiedän mitä siltä odottaa ja mitä asioita seurata. Ei muuta kuin harjoittelemaan siis ja erityisesti minun on ruvettava käymään eri maastoissa sen kanssa, jotta se tottuu maaston vaihteluun. Hienosti hoidettu homma Taro :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti