Niinpä se päivä sitten viimein koitti ja päästin Taron kanssa kisaamaan ensimmäistä kertaa virallisissa agilitykisoissa. Tämä harrastus on meille kovin rakas ja siihen on uhrattu varmasti satoja tunteja. Ei me vieläkään mitään mestareita olla, mutta ainakin koen että ollaan kisavalmiita!
Ensimmäinen rata oli ykkösluokan radaksi aika haastava, josta kertoi sekin että vain kaksi koiraa kaikista kokoluokista yhteensä onnistui saamaan sieltä nollan. Eikä meillä käynyt sen paremmin. Olin tottakai hirmuisen jännittynyt alusta asti ja pelkäsin Taron keskittymisen herpaantuvan hetkellä millä hyvänsä. Kaikki ohjaussuunnitelmat jotka olin tehnyt rataa varten rataantutustumisessa katosivat mielestä. Siinä sitten tuomarin pillin vihellettyä ryykäsin matkaan kuin raivo härkä... ja Taro meni menojaan väärään päähän putkea eli siitä hylky. Muuten rata meni ihan kohtuu mukavasti, mitä nyt kepeillä tuli taas säädettyä ja vain vaivoin saatiin ne loppujen lopuksi tehtyä. Hauskaa meillä oli kuitenkin ja rata tehtiin loppuun hylkäyksestä huolimatta.
Toinen startti olikin sitten enemmän ykkösluokan tasoon sopiva. Siinä oli samantyyppinenkommervenkki laitettu putken kanssa ja nyt päätin viedä homman kunnialla kotiiin ja näin ollen varmistelin oikein viimeiseen asti, että sain sen oikeaan päähän putkea. Loppurata menikin tosi kivasti, paitsi epämääräinen ohjaus kepeille koitui nollatuloksen turmioksi. Yhden korjauksen tehtyäni Taro suoritti kepit kuitenkin kunniakkaasti loppuun ja loppurata meni naurua pidätellen. Maaliin kun päästiin olin haljeta riemusta ja ylpeydestä, ikäänkuin oltaisiin voitettu maailmanmestaruus!
Tavoite saavutettu, saatiin tulos virallisista agilitykisoista ja tässä vielä ratavideo (oikein musiikilla höystettynä!). Ensi kerralla täytyy laittaa otsatukkakin kiinni, niin sitä ei tarvitse jatkuvasti olla sukimassa pois edestä ;)
Seuraavaksi suuntaamme Pietarsaaren ja Seinäjoen kisoihin ensi kuussa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti