Koirajuoksua

Päätettiin yhdessä tuumin Suvin kanssa aloittaa kuntoilu kevättä kohti. Tiukka kunto-ohjelma seuraavalle kahdelle viikolle suunniteltu. Itse päätin hakea eläintarvikeliikkeestä koirajuoksua varten tarkoitetun vyön. Sitten vaan Taro valjaisiin ja juoksemaan. Ensin Taro epäili suuresti projektia, sitten kuului pieni napsahdus, kun herneet löivät sen aivoissa yhteen. Ja siitä se sitten lähti. Kiidettiin halki Lohjan keskustan, ohi teinikokoontumien ja ulkoilevien puudeleiden. Yllätyin, että kuntoni oli näinkin hyvä, kun juoksuaskeltakaan en ole ottanut pitkään aikaan. En kuitenkaan ylimitoittanut kuntoani yhtään, sillä loppuspurtin aikana tuli jo verenmaku suuhun ja hengästytti kovasti. Taro luonnollisesti meni koko lenkin rutiininomaisesti, eipä pikku pyrähdyksemme tuntunut sen reissujen rinnalla missään, mutta kovasti se nautti reippaasta kulkuvauhdista. Nyt on hyvä mieli itsellä ja Tarolla. Impi ja Hamu saavat toistaiseksi tyytyä kävelyyn, kun ovat luontaisestikin vähän rauhallisempia kuin Taro.