sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Matkailua

Viikonloppu meni enimmäkseen autossa istuessa. Kankaanpäähän perjantaina ja takaisin. Koirat matkustivat hyvin, joskin takaluukkuun hankkimani väliaita on niiden kesken yleinen naurunaihe ja oli nytkin lähinnä koriste takapeiliin vilkuillessa. Hamu nukkui kerällä pelkääjän paikalla, Taro tähdysti keskipaneelin päällä ja Impi puolestaa tavoitteli ruokasäkkiä takapenkillä. Yritän kovasti saada jonkin toimivan ratkaisun, jolla koirat saisi pysymään takaluukussa ja kaksi kertaa vuodessa tehtävästä autonsiivouksesta voisi olla jotain hyötyäkin....

Kankaanpäässä koirat rallasivat taas omaan asumukseemme verrattuna linnamaista taloa ympäri yhdessä äitini Calle-mäyräkoiran kanssa. Calle, jota olen aina voinut hyvällä omatunnolla tituleerata erikoiseksi luonteeksi, sai pikkumiehen kimmastumaan jatkuvalla nylkytyksellään oikein kunnolla. Siinä ihan omistajaakin jänskätti, kun Hamu oikein kunnolla pisti hammasta peliin. Tilanne onneksi selvisi, eikä sen koommin vaatinut kovempaa käsittelyä kummaltakaan koiralta, vaikka Calle koki edelleen hankalaksi haasteeksi pitäytyä pois sen selästä. Kerran se yritti Impiäkin pistellä menemään, mutta siitäkö otuksen nuttura taas kiristyi ja se sanoi Callelle kerran ruman sanan, jonka jälkeen se sai jäädä ylhäiseen yksinäisyyteensä. Taro puolestaan onnistui välttämäään tilanteen nopealla spurtilla talon/pihan toiseen päähän.

Sillä välin kun oltiin nuorimmaisen kanssa käymässä Niinisalossa heppoja katselemassa, Taro oli ilmeisesti loikannut aidan yli pihalta naapurin puolelle. Koska ympäristö oli kuitenkin vieras, se ei ollut lähtenyt lauantaitorille kalatiskin alle, kuten Impi aikanaan. Impikin oli kai aidan yli mennyt, mutta palannut pikimmiten takaisin.

Hamu-raukka oli pöyristyä järkytyksestä, kun talutin hevosen tarhaan. Se haukkui ja murisi niskavillat kohti taivasta isoille nelijalkaisille, ja kun vastaan tuli ihan normaali labradori, epäili Hamu senkin koiruutta. Lopulta jouduin laittamaan sen takaisin autoon, kun kantti ei enää kestänyt. Ainakaan se ei suotta hauku hevosia :)

Kevät on taas koirakalenterin puolesta buukattu täyteen. Tulossa on agilitypäivää, epävirallista taipparia, pentunäyttelyä ja mätsäriä. Suunnitelmia on myös mejän aloittamisesta, agitreenien tihentämisestä ja monesta muusta. Että vapaa-ajan ongelmia ei varmaan synny ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti