sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Treenitönnä...

Joulu-tammikuu näyttää osaltani lipuvan hyvin pitkälti hevostelun merkeissä, sillä kuten aiemmin jo olen maininnut olen työssäoppimisjaksolla Torpan tallilla vielä tammikuun lopulle asti. Sen verran fyysinen työ viitenä päivänä viikossa verottaa jaksamistani, että koirat eivät ole kovin usein päässeet treenailemaan, eikä metsäilykääm ole ollut kovin aktiivista, viikonloppuja lukuunottamatta.
Koirat pääsevät toki vuoropäivin tallille, joka tuntuu olevan kovasti niiden mieleen. Työtoverini beauceron-uros Aki on tutustuttanut ne tallin tapoihin ja aikatauluihin. Kaikki koiran tulevat hyvin toimeen Akin kanssa, vaikka Impi nyt hieman sitä läksyttääkin joskaan se ei ole kovin vakavissaan sekään.

Hevoset ovat tulleet myös Tarolle ja Hamulle tutuiksi, Impihän on vanha tallikoira, joten sille homma onkin jo tuttua. Taro arastelee hevosia vielä kovin ja kiertää ne kaukaa sadatellen kovaäänisesti, erityisesti jos ne sattuvat liikahtamaan. Hamu puolestaan keskittyy leikkimään Akin kanssa siinä määrin, ettei huomiota riitä hevosille asti.

Suurempi kynnyskysymys tuntuu olevan kissat. Taro tuntuu kammoksuvan eritoten pitkäkarvaistsa maatiaiskissa Hermannia, joka yksinvaltiaan ottein hallinnoi taukotiloja. Impille se on jo joutunut huomauttamaan turhasta koppavuudesta. Onneksi haavereilta säästyttiin ja Impi osaa nyt väistää Hermannia kohteliaan etäisyyden päästä. Hamu ei vielä tunnu edes tajuavan mitä nuo otukset ovat, eikä oikeastaan ota niihin kantaa sen muutoin kuin varastamalla niiden ruoat.

Hamusta puheen ollen, siitä on tullut leikkauksensa jälkeen (josta se siis toipui hyvin heti uusien antibioittien jälkeen) hyvin pentumainen. Uroksille osoitettu uhoaminen ja nylkyttäminen on vähentynyt huomattavasti ja tilalle on tullut villiä kaahailua, leikkimistä ja muuta pöllöilyä. Eräskin päivä se havahtui päiväuniltaan, syöksähti täyttä vauhtia eteiseen ja aloitti sieltä villin rallin ympäri taloa. Lenkeillä pelleilystä ei tule loppua sitten millään ja yksi flexikin on jo entinen sen jouduttua Hamun hampaiden armoille. Muutoksen luonteessa saattoi havaita jo viikon päästä leikkauksesta.

Treenailu jatkuu tosissaan varmaan vasta helmikuussa kun palaamme koulun penkille ja hevoshommat jäävät pois. Pidettäköön tätä nyt nollaavana aivolomana, kenties treenitkin etenevät paremmin levänneilä koirilla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti