Hamulla oli eilen jännäpäivä, sillä se kohtasi ensimmäistä kertaa muita nelijalkaisia lajeja, hevosen ja kissan. Oli siinä pienellä miehellä hämmästystä kerrakseen, kun se näki itseään monta kymmentä kertaa suuremman otuksen tallustavan tarhassa. Eikä se oikein ymmärtänyt, kun eräs äreä suomenhevosruuna lähti sitä jahtaamaan. Hetken töllisteltyään lumoutuneena eläintä, se lähti kiireesti pois 500 kiloisen eläimen jaloista.
Ehkä pienemmän shokin, mutta suuremman mielenkiinnon aiheutti lapsiparalle kissa, joka söi hiirtä ravikärryjen takana. Ujosti se haukahteli mirrille, mutta sai tylyn vastaanoton ja joutui pakenemaan myös kissaa, joka karkoitti sen kovin ottein. Lopulta Hamu tajusi liittyä Taron häntäkärpäseksi, joka osoittautui taitavaksi kävijäksi tässä ympäristössä. Se viiletti tuulispään lailla pitkin poikin tarhoja, lantalaa ja tallikäytävää, välillä riemukkaasti kiljahdellen. Erään Sara-nimisen tamman kanssa se ryhtyi jopa hippasille, kun tamma intoutui leikkimään juoksemaan häntä soihtuna ristiin rastiin tarhassaan.
Impi puolestaan on tottunut hevosiin ja käveli omistajan elkein shetlanninponien patonkilaatikolle ja nappasi koko pötkön suuhunsa ja hiippaili sitten lantalaan syömään saalistaan. Kun koko leipää ei tyttönen jaksanut syödä, se hautasi puolet hevostrailerin alle, joskin Taro kävi sen nappaamassa sieltä heti, kun Impi oli arteensa jättänyt silmistään.
Lähdön koittaessa, suunnittelin peseväni katraan, joka oli riemukkaasti piehtaroinut hevosenlannassa ja tuoksu oli sen mukainen. Nappasin ensimmäisenä Hamun käsittelyyn ja kun tytöt huomasivat mitä oli tekeillä ne luikahtivat salamana pois näköpiiristä. Sittemmin nappasin ne naapurin pihalta mukaan autoon.
Illalla agilitytreenit jatkuivat tiiviisti ja oikein oivallisia suorituksia saatiin aikaiseksi. Kävin yksin koko neljän koiran lauman kanssa harjoittelemassa. Ramin kanssa harjoittelin reagoimista nopeassa vauhdissa. Alussa se oli terävä ja tarkasti kuulolla, mutta väsyessään sen kuulo heikkeni ja virheitä tuli. Lopettiin kuitenkin iloluontoiseen kirmaukseen helpolla suoralla. Näppärä koira siitä tulee, jos vain saadaan vähän keskittymiskykyä nostettua.
Omat koirat saivat osakseen vain nopean muistiharjoituksen ja yksittäisiä esteitä, koska ne vaikuttivat hieman väsyneiltä tallireissun jäljiltä. Taron kanssa harjoittelin rengasta ja keinua, sekä niiden yhdistämistä rataan. Impi teki kääntymisharjoituksia, Hamu jatkoi edelleen putken ja pussin parissa.
Tänään löysin itselleni kepit zooplus-nettikaupasta ja koska ne olivat tavattoman edulliset, tilasin ne oikopäätä. Koska kepit ovat yksittäisiä, pystyn laittamaan ne V-muotoon ja täten harjoittelemaan Taron kanssa ilman verkkoja. Ehkäpä saan kuin saankin sen treenattua kisakuntoon kesäksi :)
Heh, et taida oikein arvostaa issikkaa hevoseksi, jos Hamu ei ole muka ennen hevosta nähnyt =)
VastaaPoista