Hamun näyttelydebyytti lähestyy uhkaavasti, ensi sunnuntaina Lohjan ShowLink-areenalla. Suvi tulee onneksi ohjaamaan pennun, vaikka menestystä saattaisi toivoa kyllä omallakin ohjaamisella, koska Hamu on rotunsa ainoa osaanottaja ja nyt kun hampaatkin ovat järjestyksessä ja kivekset laskeutuneet normaalisti, ei pitäisi olla hirveästi naputtamista. Lisäksi hieman siistin pojan turkkia trimmausveitsellä ja poistin siltä hapsottavat karvat. Eli nyt ei tarvita kuin hyväntuulinen tuomari ja Hamu pääsee ryhmäkehiin asti.
Lopultakin kyllästyin Taron ruokottamaan olomuotoon ja jatkoi Hamun turkista suoraan neidin liian pitkäksi venähtäneeseen turkkiin. Se ei oikein ollut kasvattanut siistiä uutta turkkia, joka yleensä paljastuu trimmauksen yhteydessä, mutta jäi sille sentään sileä ja pehmeä pohjaturkki, ettei aivan kaljuuntunut. Ehkäpä parempi turkki kasvaa nopeammin nyt kun vanha on otettu pois. Kypsää turkki kyllä oli, joskin herkemmiltä alueilta siistin koirat lyhyeeseen villan ohennussaksilla, kun Taro meinasi vallan hermostua. Enää on siistittävänä toinen korva, kaula ja hieman naamaa ja trimmaus on valmis tältä erää. Vanha turkki alkoi jo mennä jakaukselle pitkin selkärankaa, joten oli varmasti aikakin.
Pahaksi onneksi sattui kovat pakkaset heti kun olin saanut tytön lyhyeeseen villaan. Kaikesta huolimatta, tänään, kun uskaltautuimme naapurini kanssa reilun 20 asteen pakkasella metsään, ei Taron menossa ollut mitään vikaa. Päin vastoin. Hyvässä villassa olevat muut koirat nostelvat palellen tassujaan vuorotellen ilmaan ja koikelehtivat kolmella jalalla eteenpäin, Taro kiihdytteli aivan kuin kesäsäillä konsanaan ja turkin tiputtaminen ilmeisesti vain nopeutti tahtia. Hieman aiemmin se kylläkin palaa lenkin jälkeen autolle, eikä tee tuntien vaelluksia, mikä ilahduttaa eritoten minua. Nyt olemme usein päässet takaisin autolle koko porukalla ja siitä suoraan kotiin lämmittelemään.
Impillä alkoi juoksu, joten olemme joutuneet sen osalta jättämään koirapuistoilut ja agitreenit (joskin jotka nyt ovat joka tapauksessa pakkasen vuoksi jätetty väliin), mutta onneksi tyttö ei ole pistänyt pahakseen. Metsässä sen ihanat tuoksut ilmeisesti houkuttelevat muiden ulkoiluttajien uroskoirat paikalle, eilenkin seuraamme liittyi kaksi eri partacollieta toiveikkaana. Rami piti kuitenkin naisistaan huolen ja komensi päättäväisesti vierailevat tähdet pois maisemista. Siihen riitti pari urahdusta ja haukahdusta, onneksi ei kovapäisempiä eläimiä ole sattunut vastaan.
Hamu ei ainakaan vielä tunnu ymmärtävän tuon taivaallista juoksuista, vaikka haisteleekin äitiään ihmettelevästi. Taron kanssa se kylläkin harrastaa tiiviisti nylkytysleikkejään, joskin vanhempi osapuoli menee välillä niin ylikierroksille, että mennä nylkyttää pelkkää ilmaakin. Tätä esiintyy eritoten, jos emme ole päässeet tiiviisti lenkkeilemään. Silmällä pidän niitä kuitenkin jatkuvasti, ei sitä tiedä minkälainen tosiäijä Hamusta paljastuu.
Näyttelyt ovat itseasiassa hyvä aloitus koirapitoiseen kevätohjelmaamme, sillä maaliskuussa on luvassa ainakin kyhäämäni Bassettien Agilitypäivä Lägin hallilla ja toiset pentunäyttelyt, johon myös Hamun veli, Eka, osallistuu. Muitakin yhteisiä näyttelyitä on tuloillaan, sillä ainakin Helsinkiin pentunäyttelyyn huhtikuussa toivomme saavamme koko pentueen ja Hollolaan toukokuun alussa olen aikeissa viedä Impin ja Hamun, ja Ekakin lupasi liittyä seuraamme.
Edellisen postauksen ilkamoivat suunnitelmat tulevaisuuteni suhteen ovat saaneet nyt hieman rationaalisemman ilmiasun. Nyt unohdin tuon kalliin koiranomikoulutuksen ainakin toistaiseksi ja tähtään Kannukseen, jossa järjestetään eläintenhoitajan perustutkinto painoettuen kennelalaan. Se antanee minulle riittävät valmiudet koirahoitolan perustamiseen. Ilokseni Soile lupasi auttaa minua tulevan hoitolan hahmottelussa. Tampereen suunnalle siis ajattelin hiihdellä myös maaliskuussa, mikäli kevään edetessä nouseva työmääräni sen sallii. Nytkin pitää alkaa valmistautu apteekin kassalle, joten päätän jupinani tällä kertaa tähän.
p.s. Toivotan kaikille myöhäiset ystävänpäivät, vaikka itse karsastakin kyseistä juhlapäivää teennäisenä ja ylikaupallistuneena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti