sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Tuorlassa taas

Pri kuvaa Impistä radalla. Kuvat © Sirpa Saari 2009

Tänään sitten oltiin vielä käymässä tuolla Tuorlassa, jossa TSAU järkkäsi agikisat. Kiitoksia kaikille työntekijöille ja tuomareille, kisat sujuivat hienosti ja ainakin minulla oli mukavaa. Ilokseni radat oli rakennettu nurmelle, joka on ehdottomasti suosikkini mitä alustaan tulee, samoin Impin. Impi tosin jätti tänäänkin innostuksensa osoittamatta ja mateli omaan rauhalliseen hölkkätahtiinsa läpi radan, mutta onneksi, puhtaasti. Eli ratavirheitä ei tullut, yliaikaa reilu neljä sekuntia. Tulos tuotta meille toisen sijan, johon olen ihan tyytyväinen, vaikka olenkin hieman harmistunut sen innottomuudesta. Kesäprojektiksi otammekin sitten nopeustreenin, joskin en ole aivan varma vielä kuinka se tulee tapahtumaan. Ennen olen saanut kuulla "juoksemattomuudestani" vain Maijalta, mutta nyt sain tuomariltakin palkintojenjaossa noottia: "Ja nyt alat juoksemaan, kun on noin varma koirakin!"... Eeerrr... Nooo, kyllähän minä pinkomaan joudun jahka Taro tuosta tulee kilpaikäiseksi *_* Katsotaan kuinka tuo Impi tuosta syttyy.


Seuraaviin kisoihin onkin sitten aikaa, enkä ole Impiä ilmoittanut yhtikäs minnekään. Tamperetta harkitsen, mutta saa nähdä.

Taro puolestaan lähti tänään Maikille hoitoon ja pienimuotoiseen koulutukseen. Katsotaan kuinka korrekti kansalainen siitä viikossa(?) tulee. Mutta täytyy sanoa, että on kyllä rentouttavan rauhoittavaa, kun ei jatkuvasti tarvitse olla hälytystilassa kuuntelemassa onko sen suussa luvattomia esineitä, vai luita. Otan siis kaiken irti tästä lomasta. Maikki lupasi laittaa väliaikatiedotteita ja soittaa, mikäli ongelmia ilmenee. Saa nähdä soiko puhelin jo illalla tai huomenaamulla, että nyt on ilkiö haettava pois. Maikki lupasi sitoa sen kiinni lähiristeyksessä olevaan tolppaan, josta voin sitten käydä sen hakemassa.

Me lähdemme nyt Impin kanssa kohti Kankaanpäätä katsomaan taustaporukoita. Viemisiksi olen pakannut kassillisen pokaaleja ja ruusukkeita. Siellä meitä odottaa ehkä maailman neuroottisin mäyräkoira, Calle, joka on äitini koira. Kirjoittelen sitten sieltä lisää kuulumisia. Mutta nyt, menen pakkaamaan loput kamat ja lähden ajelemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti