lauantai 6. kesäkuuta 2009

Ja kenestä puhumme...


Impi

Oikea nimi: Humisevan Harjun Immortelle
Syntynyt: 11.4.2007
Motto: "Ota kaikki mitä saat, äläkä anna mitään takaisin!"
Oliivilaatu: Musta kivellinen oliivi

Impi on jäyhänpuoleinen ja itsetietoinen matami, joka ei suotta kuluta elämäänsä optimistiseen haihatteluun. Siinä missä toinen oliivi hääräilee päämäärättömästi ympäriinsä, Impi harkitsee ja pohtii asiat ennen kuin toimii. Täytyyhän sitä punnita asioiden tärkeysjärjestystä. Tähän tarkan harkinnan sääntöön on kuitenkin yksi poikkeus, se on ruoka.  Impi on äärimmäinen kulinaristi ja erittäin uskalias kokeilemaan uusia ruokia. Kun se on todennut jonkun ruuan itseään miellyttäväksi, se ei suotta aikaile sen pistelemistä poskeensa. Impi on myös hyvin innovatiivinen keksimään erilaisia lähestymistapoja esimerkiksi pöydällä olevan ruokapalan saamiseksi. Hetken harkinnan päätteeksi sesaa kyllä jollain keinolla iskettyä hampaansa viattomaan voileipään tai koiranmakkaraan.
Impi osoittaa kiintymyksensä ruokaan hyvin voimakkaasti ja pahaa-aavistamaton koiran hemmottelija voi löytää käsivartensa kyynerpäätä myöten Impin kidasta ojennettuaan herkkupalan ahnaalle ruuan ystävälle. Ruuan läheisyydessä omanarvonsatuntevasta leidistä kuoriutuu hyvinkin nopeasti palvelusaltis agilitykoira ja tokokokelas. Ikävä kyllä tämä motivaattori ei ole kilpailuissa sallittu.
Tästä aasinsillan saatuani, voinen siirtyä harrastuksiimme eli agilityyn ja puskatokoon. Agilityssä Impi ei ole mikään kisatykki, mutta onpahan sillä yksi nollatulos ykkösistä plakkarissa ja toivottavasti lisää on tulossa. Impi on myös kunnostautunut näyttelyiden saralla, sillä se on jo pokannut itselleen Suomen muotovalion arvon. Nyttemmin olemme lähes täysin lopettaneet näyttelyissä hyörimisen ja jättäneet suosiolla hyvät arvosanat uusille nimille. 
Tokomme, josko sitä tokoksi voi kutsua, on hyvinkin epävirallista. Minkäänlaisia kisatavoitteita meillä ei ole ja seuraaminenkin suoritetaan oikealta puolelta. Jokunen kaukokäsky on saatu opetettua, mutta todellakin, kaikki hyvin epätäsmällistä ja päämärätöntä touhuilua tuo lähinnä on.Impi on kotikäytökseltään suhteellisen moitteeton, lukuunottamatta satunnaista ruuan varastelua ja vähäistä huutamista perääni lähtiessäni (joka on kuitenkin poistettu päiväjärjestyksestä sitruunapannalla). Siinä missä pienenpi oliivi nukkuu mieluusti sängyn alla, ei Impin ylpeys riitä muualla kuin sängyssä nukkumista. Olipa sillä kuinka kuuma tai tukala olo hyvänsä, ei se lähde sängystä oma-aloitteisesti ja käskettäessäkin se mulkaisee ensin tuohtuneena komentajaa ja harkitsee sitten lähtöä. Impi ei juurikaan syö mitään huonekaluja tai muita tavaroita, mutta eräs heikkous neidillä kuitenkin on: silmälasit. Se ei voi vastustaa kiusausta jo joku on erehtynyt jättämään lasinsa sen näkyville. Sangat saavat olla kaikessa rauhassa, mutta linsseistä rillien omistaja sitten löytääkin pienet somat reiät keskeltä lasia. Onneksi en itse tarvitse laseja.

Taro

Oikea nimi: Humisevan Harjun Desert Rose
Syntynyt: 29.9.2008
Motto: "TÄYSII!"
Oliivilaatu:Vihreä paprikatäytteinen oliivi

Taro. No, kaikkein helpoin määritelmä Tarolle on varmaankin vastakohta Impille. Jos Impi on tuuma, niin Taro on toimi. Ja erityisen toimiva se on hammaskalustoltaan. Pienten neulanterävien hampaiden väliin joutuva esine on nopeasti tuhottu, olipa kyse sitten television johdosta, sängyn jaloista tai untuvatyynyistä, kaikkeen on isketty kiinni. Ruokakin tälle pikku termiitille maistuu ja se omaa samaa ahneutta kuin Impikin mitä ruokaan tulee. Ainoa, että siihen on lisätty mausteeksi käsittämätön ponnistusvoima. Onneksi se ei ole niin kekseliäs kuin Impi tai se olisi täysin pitelemätön. 
Taron kouluttaminen on olosuhteiden pakosta jäänyt vähän vähälle ja siitä tunnen hieman huonoa omatuntoa. Olemme kuitekin aloittaneet agilityn alkeet, samoin kun jotain perusjuttuja, kuten istumista, maahanmenoa ja paikallaan odottamista. 
Näyttelyissäkin Tarzan on ehtinyt pari kertaa käydä, vaihtelevin tuloksin, tosin. Ekoissa näyttelyissä ei herunut tuomarilta edes kunniapalkintoa, mutta toisessa näyttelyssä se oli ROP-pentu. Katsotaan kuinka tilanne edistyy, kun päästään junnuluokkaikään. Eka virallinen agilitykilpailu on aikaisintaan vajaan vuoden päästä kun se täyttää 18 kuukautta.
Laumamme nuorin on myös laumamme äänekkäin, eikä se vaadi kuin pienen epämääräisen kolahduksen ryhtyäkseen rasittavaan hälytyshaukkuun. Sama räpätys jatkuu jos nähdään uusia koiratuttavuuksia ja Taro lähestyykin uusia tuttavuuksia kuin rynnäkkösotilas. Sarjatulena se räkyyttää niin paljon kuin keuhkoista lähtee ja juoksee täysillä toista kohti. Mutta kun se on noin metrin päässä koirasta se maastoutuu ja ryömii maata myöten toisen koiran luo. Tämä jos mikä saa koirat aivan hämmästyksen partaalle, eivätkä ne käsitä mikä tuo olento oikein on. Kun ensimmäisen nuuskaisut on tehty, Taro alkaa juosta heikkopäisesti ympäri koiraa saadakseen tämän leikkimään. Useimmiten tuloksena on kuitenkin vain ärähdyksiä tai näykkäisyjä, jotka saavat Taron taas maastoutumaan.
Taro ei ole minun omistuksessani vaan se on sijoituksessa. Minun koirani siitä tulee vasta neljä vuotiaana tai yhden pentueen jälkeen.

1 kommentti: