Ahaa

Motivaatio on ollut viimeaikoina kortilla ainakin treenailun suhteen. Paljon mieluummin samoilen metsissä ja kasvattelen koirien lihaskuntoa, kuin hion ja hinkkaan tokoa tai muuta hallilla. Kiitos opettajamme Piritta Pärssisen, olen saanut käytännön tunneilla monta AHAA-elämystä, jotka ovat siivittäneet koulutusjumeja uudelle tasolle. Ja mikäpä sen motivoivampaa kuin tavoitteiden saavuttaminen.

Tällä viikolla on ollut runsain mitoin käytäntöä, joista olen saanut enemmän irti kun pitkään aikaan! Tiistaipäivän vietimme kokonaisuudessaan hallilla, sillä aamulla oli tarjolla koiraterapiaa ja iltapäivällä aksaa, hakua ja tokoa.

Aloitettin aamulla etäpalkan rakentamisen aloittamisella. Kuten saattaa hyvin arvata, Impi kokee vahvasti ruuan vetovoiman, mikäli sellaista on lähistöllä. Vähän aikaa hämmentyneenä haukuskelun jälkeen se kyllä hoksasi, että palkkaa on tulossa kunhan tekee vähän hommia ensialkuun. Otimme pari vierelletuloa ja lopuksi lisättiin sihen vielä pari askelta seuraamista. Kunnes lopetettiin. Yritetään jatkaa tätä pikkuhiljaa.

Seuraavaksi koiraterariassa pureuduin Impin ikiaikaiseen imuriaggressiivisuuteen. Olen aiemmin ohittanut ongelman käskemällä koiran pois imurin luota, jos se alkaa hyökkäilemaan sen kimppuun. Mutta mitään ongelmaahan ei ollut, kun Impi palkattiin hyvästä käytöksestä naksulla ja nakkipalasella. Vain pari pientä hampailua imurin suutinta kohti, lopulta sain nekin pois ja Impi jätti imurin huomiotta, vaikka se meni aivan sen vierestä tai tuli sitä kohti. Tämäkin ongelma olisi tietenkin ratkennut yksinkertaisesti, jos vain olisi nähnyt vaivaa ja aikaa. Eli tästä lähtien imuroidessa naksu ja nakit mukaan.

Aamupäivän lopuksi tehtin vielä koekierros MannersMinder-nimisen laitteen kanssa. Täytyy myöntää, että olen aivan myytä kyseiselle laitteelle. Olisipa sitä rahaa ylimääräisenä, jotta saisi kyseisen laitteen itselleen. Ensialkuun koirat alkoivat läppimään laitetta tassuilla, koska oletus oli, että laitehan oli tavan aktivointilelu. Mutta pian ne hoksasivat, että katsekontaktilla laite piippasi ja pyöräytti kouruun kissanruokaa (muuta sinne soveltuvaa herkkua ei ikävä kyllä ollut. Laite olisi oivallinen kontaktien ja etäpalkkojen opettamisessa, mutta kuten sanottu, suolainen on hinta.

Tuntien viime minuutella ehti vielä tiedustella apua Impin nouto-ongelmaan (sen palautukset eivät ole oikein hyviä). Saimme neuvoksi, että Impi ensin istuisi kapula suussa ja sitten jatkaisi matkaa, kun peruutin siitä poispäin. Sitten lisättin harjotukseen pöytä, jonka päälle Impin piti ensin hypätä ja pysähtyä kapula suussa ja sitten taas jatkaa matkaa tiputtamatta kapulaa välille. Sitten lisättiin varoinen ja nopea kosketus koiraan (koska Impi helposti tiputtaa kapulan, kun käsi menee lähelle sitä). Näin rupesimme sitten lisäämään kosketusta vähitellen. Tätä minun on harjoiteltava paljon, jotta saisin tilannetta eteenpäin. Kun tämä harjoitus sujuu, yritän opettaa Impin kestämään sen, että kosken kapulaan, kun se kuiljettaa stä ilman, että siitä seuraa kapulan tiputus. Siitä seuraavaksi tämä pitäisi yhdistää seuraamiseen ja vierelletuloon. Katsotaan kunka käy.

Täytyy myöntää, että olisin lähtenyt rakentamaan noutoa ihan eri tavalla, mutta ihan huippua, että saatiin näin poikkeavat ohjeet. Jospa homma lähtisi peräti etenemään!

Tarolla on tänään tiedossa trimmaus. Se on treeenitauolla juoksujen takia. Vaikka Taro on edelleen yhtä innokas lisääntyjä juoksussa kun ennenkin, ei Hamu ole sille juuri antanut huomiota. Olen huomannut, jopa kireyttää näiden kahden rakastavaisen välillä. Parempi näin, kuin Hamun jatkuva stressaaminen ja itkeminen. Kakki puoltaa edelleen, että leikkauttaminen on oli tässä vaiheessa hyvä ratkasu :)

Kuvissa tänään Hamu iloittelemassa raviskalla!