sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Ylämäki alamäki ylämäki alamäki...

Koiran treenaaminen tuntuu olevan silkkaa vuoristorataa. Toisaalta se on opettavaista, mutta toisaalta turhauttavaa, kun asiat eivät aina suju siten kuin alunperin oli ajatellut.

Impi on käynyt mejäilemässä vähän väliä ja kokeesta viisastuneena olen tehnyt jälkiä kuiviin ja helppokulkuisiin maastoihin. Varmuus kyseiseltä pohjalta puuttuu edelleen ja erityisesti tuuli harhauttaa Impin helposti jäljeltä. Kuumuus saa sen hakeutumaan poluille ja teille, koska niissä on yksinkertaisesti helpompi liikkua. Se lienee lyhytjalkaisen, mutta omalla tavallaan viisaan koiran suurin ongelma. Jos voi päästä vähemällä, niin miksi tekisi enemmän? Motivaatiota olen yrittänyt rakentaa hyvällä palkalla: siansuikaleita ja rustoja.
Onneksi Impi antaa selkeät merkit silloin, kun se lähtee väärän hajun perään ja olen päässyt huomauttamaan asiasta napakalla käskyllä. Olen myös joutunut pitämään sitä lyhyemmällä liinalla, jotta se kulkisi paremmin jäljellä, eikä tekisi hirmuisia tarkistuskaaria, joista se helposti ajautuu hukalle. Olen nyt tehnyt Impille kaksi koemittaista jälkeä lähes samankaltaiseen maastoon, seuraavaksi pitäisi tehdä lyhyempi jälki vielä kerran tähän vaikeaan maastoon, jonka jälkeen vielä yksi jälki sekamaastoon, josta löytyisi myös helpompia pätkiä motivaation ylläpitämiseksi. Olisi hyvä, jos sää suosisi siinä määrin, että sateita tulisi useammin ja sää hieman viilenisi.

Hamu ajoi eilen pitkästä aikaa yhden 300 metrin jäljen. Hyviä pätkiä tuli, mutta samaa vikaa kuin äidillään on polkujen kanssa: kun tästä pääsisi helpommin. Kaadolle päästiin vähän rengastaen, mutta päästiin kuitenkin. Paljon hitaammin Hamu liikkuu, mutta se suotakoon kun ei kokemustakaan ole niin paljoa.

Taron agility on ollut vireeltään hyvinkin vaihtelevaa, välillä mennään kuin höyryjuna, mutta välillä taas nahkeammin. Eilen oli nahkea päivä, joten pidin treenit lyhyenä: 3-4 puhdasta suoritusta kepit-hyppy-yhdistelmään ja tauon jälkeen vielä yksi onnistunut suoritus putki-kepit-hyppy sarjaan.
Esteen lisääminen keppien taakse on helpottanut hieman target-ongelmaamme,  sillä este toimii jo itsessään targettina. Olen myös johdonmukaisesti käyttänyt läpinäkyviä, matalia targetteja, jotta ne eivät näkyisi niin hyvin. Nyt tarkoitus olisi tehdä tuota kolmen esteen sarjaa vahvemmaksi ja kun se sujuu rutiinilla, niin alkaa siirtämään ensin sisäänmenokulmaa ja kun se sujuu, lähteä siirtämään jälkimmäistä estettä eri kulmiin. Katsotaan mihin tämä treeniohjelma vie.